Esteet antavat mahdollisuuksia

 

                                                        KAKSIPÄINEN JOUTSEN

14.9.2022 osa 23 Esteet antavat mahdollisuuksia

” Hyvä blogin lukija, rakas lapseni siellä maan päällä. Olen Jaspis kaukaiselta planeetalta/ tähdeltä, jossa kaikki on toisin kuin teillä siellä.”

 

”Rakas lapseni, kaikki on hyvin, älä itke, älä murehdi, kaikki on hyvin. Sinua autetaan ja sinua kannatellaan, nytkin kannatellaan. Ja olemme lähelläsi ihan sinua varten, tässä olemme.

Kun kuljet tietäsi ja polkuasi, kun kuljet siellä maan päällä, sinun eteesi laitetaan välillä esteitä. Ne voivat olla sairauksia tai ne voivat olla maallisiin asioihin liittyviä vaikeuksia. Rahat voivat olla loppu, koti menetetään tai ne voivat olla mitä vain. Joka tapauksessa ne ovat sellaisia asioita, että on kuin pysähdyttävä, pysähdyttävä miettimään, mitä minä nyt teen. Ja voi olla että tuntuu, että voimat on loppu eikä ratkaisua meinaa löytyä, on vaikea jatkaa eteenpäin.

 Mutta kaikella on tarkoituksensa, sellainen suurempi tarkoitus on, ja ne ovat usein merkki siitä, että elämäsi on kääntymässä toisenlaiseen suuntaan ja se suunta on parempi. Se on hyvin merkityksellinen aika sinulle. Ja siinä kyllä testataan sinua, mutta ei sinua hylätä. Sinä alat kasvaa henkistä pituutta.

Ja nyt hyvin monien kohdalla on tämä kasvuaika. Eikä se ole helppoa aikaa. Ymmärrämme sen. Ja yritämme tältä puolen koko ajan sinua vahvistaa ja osoittaa sinulle pienillä merkeillä, että et ole yksin. Ei sinua ole hylätty.

Katso ympärillesi ja löydä niitä merkkejä, niin ne kuin viitoittavat sinun tietäsi. Auttavat sinua eteenpäin. Ja kun keskityt ja hiljennyt, rauhoitut ja alat nähdä näitä merkkejä, voit huomata, että niin suuri merkitys olikin sillä, että tämä ja tämä asia laitettiin minulle. Kuin seinä eteeni laitettiin. Että pysähtyisin ja että muutos olisi mahdollinen.

Koska olet siellä oppimassa, et voi aina jatkaa tasaista kuin peltoa kulkea. Et silloin oppisi niitä asioita, joita olet polullesi valinnut. Et oppisi, vain jatkaisit. Ja kun tänne sitten palaat, et toisikaan niitä oppeja repussasi. Tyhjä se olisi. Ihan kuin olisi ollutkin turha matka. Vain tasaista peltoa olisi ollut.

Mutta jotkut elämät siellä ovat rauhallisempia, kuin sellaisia onnellisia kokemuksia keräät silloin, vaikka ilman testejä et silloinkaan siellä voi olla. Ja jotkut elämät voivat olla sitten sellaisia, että niitä oppeja olet halunnut repun ihan täyteen, itse niin halunnut. Olet kuin halunnut nopeuttaa sitä kasvua, että olisit nopeasti pitkä ja voisit siten oppia nopeammin. Mutta ei sekään tie ole aina kovin helppo, kun mutkia ja vuoria kiivettävänä on niin paljon.

Rakas lapseni. Teillä on niin erilaiset polut siellä ja kun ne risteävät ja tulee valinnan paikkoja, ei tapahdu niin kuin olit suunnitellut. Mutta kaikella on tarkoituksensa ja polkusi kyllä jatkuu. Ja olemme sinun tukenasi, lähelläsi olemme.

Luota ja usko, kulje polkuasi ja rauhoitu välillä kuulemaan ohjaustamme. Silloin polkusi tulee helpommaksi kulkea ja tunnet paremmin meidän läsnäolomme. Sen tuen ja rakkauden, joka sinuun koko ajan virtaa. Se sinua hoitaa. Pyydä apuamme, me tulemme auttamaan.

Mutta jos et luota siihen tai sinun on vaikea uskoa, silloin olet kuin eksyksissä ja tunnet olosi hylätyksi. Olet omasta mielestäsi yksin, vaikka et ole koskaan yksin. Aina olemme vierelläsi ja sinua kannustamme.

Kuule meitä rakas lapsemme, kuule ja tunne siellä sisimmässäsi meidän valomme. Anna sen tulla sinne ja valaista tietäsi. Näet paremmin, kun on valoisaa, et hapuile pimeässä. Valaisemme tietäsi ja polkuasi ja annamme sinulle tienviittoja. Ja kun tulee risteys tai seinä vastaan, et häkelly etkä jähmety, vaan annat meidän ohjata, niin polkusi jatkuu taas eteenpäin.

Olet rakas meille, olet ainutlaatuinen valosielu. Luota että näin on ja pimeys kuin väistyy. Valo tulee esille, tulee sydämeesi ja valaisee kaiken.”

 

Tämä kanavoitu Blogi tulee Jaspiksen ohjauksella juuri sinulle, sinun parhaaksesi. Ota se vastaan sellaisena kuin olet.

kiittäen Eleonoora