Kaksinaisuuden opit

 

               KAKSIPÄINEN JOUTSEN

26.9.2022 osa 25 Kaksinaisuuden opit

” Hyvä blogin lukija, rakas lapseni siellä maan päällä. Olen Jaspis kaukaiselta planeetalta/ tähdeltä, jossa kaikki on toisin kuin teillä siellä.”

 

”Rakas lapseni siellä missä oletkin, siinä paikassa ja siinä. Olet aina meidän lähellämme ja me olemme sinun lähelläsi. Et näe meitä, mutta saatat tuntea meidät, kun hiljennyt ja otat vastaan, otat vastaan sen energiavirran, jota sinulle lähetämme. Sillä kaikki menee juuri niin kuin on tarkoitettu, ihan hyvin kaikki menee.

Ethän huolestu, vaikka tuntuu, että huolia on ja tuntuu, etten selviydy. Kyllä sinä selviydyt ja sinä kehityt. Anna sille mahdollisuus ja ota vastaan opastuksemme.

Kasvun polku siellä maan päällä voi olla kiemurainen, se voi olla välillä ylämäkeä, jopa vuoren rinnettä joudut kiipeämään. Ja odotat, että eikö jo tule loppua tälle kiipeämiselle, eikö vieläkään ala tasanne tai jopa alamäki, että voisin kuin laskea vapaalle, levätä ja vain olla.

Kyllä tasanne alkaa ja alamäkikin alkaa. Mutta aina sillä alamäellä ei ole niin paljon sinulle opetettavaa kuin on sillä kiipeämisellä. Miksi näin?

Juuri sen takia, että jos laskettelet vaan alamäkeä, niin seuraava vuori tulee kuin vielä korkeammaksi, vielä jyrkemmäksi ja siten joudut todella isojen haasteiden eteen. Ja ne haasteet voivat tulla tähän elämään tai niitä voi jäädä sitten seuraaviinkin elämiin.

Elämien välillä opit kyllä tälläkin puolen, opit paljon, mutta tarvitset niitä kokemuksia opittavaksi siellä maan päällä. Et voi täällä kaikkea oppia. Tarvitset niitä kaksinaisuuden oppeja, juuri niitä, että asialla on monta puolta, on rakkaudellinen puoli ja on pelon puoli, haasteiden puoli. Sitä varten rakas lapsemme olet siellä. Ja muistathan, että olet sinne halunnut oppimaan.

Kun kerroimme sinulle ruususta, ja sen erilaisista puolista, niin, muistathan, että niitä piikkejä ei ole sellaisenaan tällä puolen, ei ole sitä petollisuutta eikä sitä huumaavaa tuoksua, joka vie kohti illuusioita. Sitä et voi tällä puolen oppia. Siksi tarvitset niitä piikkikokemuksia siellä. Vaikka ne tuntuvat raskailta ja tuntuvat niin satuttavilta, niin niitä tarvitset siellä.

Tällä puolen näet asiat toisenlaisessa valossa kuin. Näet kaiken läpi, ei ole verhoa edessä. Ei ole sellaisia vuoria kiivettävänä. On tuki ja on rakkaus, on lämpö ja telepatia, on vain tunne, joka antaa kaikki vastaukset. Ei tarvitse niin paljon kysyä, ei tarvitse niin paljon kuin etsiä. Ne vastaukset ovat siinä, ihan edessäsi ovat.

Ja voit opettajiesi ja oppaittesi kanssa niitä tutkia. Ja ennen kaikkea tutkitte sitä sinun polkuasi, sitä polkua, jota kuljit siellä maan päällä. Ja tutkit niitä asioita, miten valitsit, miten opit tai miten sivuutit asioita. Ehkä myös sitä, että halusitko laskea alamäkeä aina vaan, vai halusitko kiivetä vuoren rinnettä koko ajan. Ja oliko kumpi parempi, vai ei kumpikaan.  Niitä asioita tutkitte yhdessä.

Ja opettajiesi ja oppaittesi rakkaus ja valo, se täyttää sinut. Eikä kukaan sinua tuomitse, ei kukaan sinua ojenna ja kurita, ei. Mutta kun näet kaiken, kuin filminauhana näet, voit hämmästyä, että miten minä olisin voinut toimia toisella tavalla. Mutta voit myös kuin katsoa niitä mahdollisuuksia, niitä, miten joku toinen tapa olisi toiminut, olisiko se ollut parempi vai huonompi.

Eikä se menekään niin, että on parempi ja on huonompi, vaan niin, että päämäärään johtaa monia polkuja. Ja se mitä niistä poluista opit ja miten kehityt, se on se päämäärä, ei se, mikä on oikein ja mikä on väärin tai huono tai hyvä.

Ja kun näitä täällä tutkitte, alat nähdä isomman kuvan, alat nähdä niitä mahdollisuuksia mitä sinulle tarjottiin. Ja alat nähdä niitä, miten toimit, miten valitsit. Ja kaikki kuin aukenee eri tavalla ja näyttäytyy kuin hienoina mahdollisuuksina. Kaikki järjestyy ja kaikki jatkuu. Oppiminen jatkuu ja kehittyminen. Ja aina tulee uusia mahdollisuuksia.

Ja siten tämä ruusu, tämä kaunis kukka, se kasvaa. Siihen tulee lisää terälehtiä ja jokainen niistä opettaa sinua. Jokainen niistä on sellainen oppi sinulle. Sinä rakennat tätä ruusua ja se olet sinä se ruusu. Ja sinun sisimpäsi aarre, josta olemme kertoneet, se alkaa loistaa ja säteillä ja alat löytää itse niitä vastauksia, alat löytää elämä elämältä, pikku hiljaa. Ja siten rakennat kultaista aikaa, rakennat siltaa myös muille ja loistat valoa ja iloa.

Sinä olet rakkaus, valo ja ilo. Ja kiitämme sinua, sinua, joka olet siellä kehittymässä. Kiitä sinäkin itseäsi ja ota vastaan kaikki se valo, mitä täältä sinulle lähetämme.”  

 

Tämä kanavoitu Blogi tulee Jaspiksen ohjauksella juuri sinulle, sinun parhaaksesi. Ota se vastaan sellaisena kuin olet.

kiittäen Eleonoora