Viestit luonnolta

 

         KAKSIPÄINEN JOUTSEN


10.10.2022 osa 27 Viestit luonnolta

” Hyvä blogin lukija, rakas lapseni siellä maan päällä. Olen Jaspis kaukaiselta planeetalta/ tähdeltä, jossa kaikki on toisin kuin teillä siellä.”

 

”Rakas lapsemme, katso miten kuulas ilta, kauniit taivaan värit ja niin hienot maan värit. Ne kuin loistavat suoraan sydämeesi, valoa lähettäen sinulle, juuri sinulle, joka tätä luet.

Olet varmaan pysähtynytkin ihmettelemään ja ihastelemaan syksyn värejä. Mitä ne haluavat sinulle kertoa. Koska kaikella on sanomansa, kaikella on viestinsä, juuri sinulle on. Tänään puhumme sinulle näistä viesteistä, mitä luonto kertoo sinulle.

Maanne on niin kaunis, hyvin kaunis on maanne ja maapallonne. Ja miten paljon hienoja värejä, miten paljon kuin loistoa on. Niin paljon on teille annettu, kuin lahjaksi annettu on. Mutta näkevätkö sinun silmäsi tämän kauneuden, kaikesta kiittäen. Vai ohittaen kuin kiireessä kuljet tai murehdit ja katsot vaan muuta, ehkä katsot ihan muuta ja muuta mietit.

Se mihin keskität katseesi luonnossa, niin se alkaa puhua sinulle. Se alkaa jutella kanssasi. Kenen kanssa sinä silloin juttelet? Oletko koskaan miettinyt sitä, pohtinut ja ihmetellyt. Ovatko kasvit, puut, vesi, maa, ilma, pilvet, ovatko ne sinulle jo kuin tuttuja, sellaisia keskustelukumppaneita?

Jollekin voi olla, ja silloin sinulla on kaikki ihmeet ympärilläsi, sellaiset ihmeet, jotka tuovat sinulle viestejä ja auttavat sinua eteenpäin. Jollekin taas voi olla suorastaan erikoista, että voisi jutella maalle, merelle, ilmalle, puille. Miksi ihmeessä, mitä hyötyä?

Höperöksi luultaisiin, jos niin tekisin. Ja niin se asia on ohitettu, kuin siirretty sivuun. Ei ole mitään syytä, miksi niin tekisin. Onhan täällä paljon mielenkiintoisempaakin tekemistä. Sellaista, että maa kantaa jalkojeni alla, ei se muuta ole, merellä voi purjehtia ja uida, ja se siitä. Puut kasvavat ja sitten ne kaadetaan ja kasvit, niitä voi viljellä ja syödä. Sitä varten ne ovat, mutta puhua niille, miksi ja mitä hyötyä.

Oletko silloin tullut ajatelleeksi, miksi maapallolla on kasveja, miksi puita, metsää, miksi vettä, miksi ilmaa. No nyt jo vähän alkaa sytyttää, mutta miksi niille puhuisin ja mitenköhän ne vastaa, erikoista edes ajatella.

Mutta he, jotka puhuvat kasveille, ilmalle ja vedelle, niin heille nämä vastaavat. He, jotka puhuvat ja kiittävät, heille näytetään erilainen maailma, maailma, joka on ihmeitä täynnä. Ja silloin luonto alkaa puhua heille, kommunikoida heidän kanssaan, antaa energiaa ja voimaa ja puhdistaa ja ruokkia.

Ja silloin löytyy uusia ulottuvuuksia, tietoisuus kasvaa kaikesta tästä missä elätte. Sillä ette te ihmiset ole siellä maan päällä yksin. Ja jos olisitte, ette te kauan eläisi ilman näitä tärkeitä kumppaneita, luontoa ja kaikkea mitä siihen kuuluu. Teidän elämänne tukahtuisi, se loppuisi siellä.

Ja kun nyt katsot ympärillesi, katsot luontoa, niin mitä näet. Niin kauniita maisemia näet, niin kauniita värejä näet, niin paljon elämää näet ja mahdollisuuksia, mitä luonto on sinulle antanut ja antaa.

Kun hellästi hoidat luontoa, se palkitsee sinua monin tavoin. Niin monella tavalla sinua hoitaa. Kun silität kasvia ja puhut sille, annat vettä, se kuin vastaa ja alkaa kukoistaa. Kun annat sille ravintoa ja kiität sitä, se kasvaa tuuheaksi ja elinvoimaiseksi. Ja kun se on tehnyt tehtävänsä loppuun, se antaa sinulle ravintoa, puhdasta ravintoa, jossa on rakkausenergiaa. Ja kun halaat puuta ja kiität sitä, lähdet kotiin sen luota täynnä voimaenergiaa, rauhaa ja rakkautta. Ja kun siunaat kaiken mitä teet, se siunaus kantaa askeleitasi, muuttaa ne kevyemmäksi. Kun siunaat veden, jota juot, niin se vesi hoitaa sinua, puhdistaa ja ravitsee.

Ja kun juttelet luonnolle, alat oppia siitä paljon sellaista, mitä et tiennyt olevankaan. Ei se ole pelkkä luonto, vaan se on elävä maailma, jolla on hyvin tärkeä tehtävä, sellainen auttamistehtävä teille ihmisille. Se auttaa teitä, mutta autatko sinä luontoa?

Kun katsot nyt melkein vielä täyttä kuuta taivaalla illalla, miten upeasti se valaisee. Auringon valo heijastuu siitä ja niin yöstäkin tulee kuin päivä. Ja sisimpäsi täyttää valo. Voi olla, että uni ei tulekaan silmään, kun se on niin ihmeellinen tuo kuu. Ja tähdet loistavat sen ympärillä, tähtisateessa kuu siellä kelluu. Ja tuo mieleesi ja sydämeesi muistoja, niitä nostaa pintaan. Ota ne rakkaudella vastaan. Tunne myötätuntoa, rakkautta, armollisuutta ja anna anteeksi. Anna niiden muistojen tulla, ja lämmöllä niitä helli. Sillä tavalla kuu juttelee sinulle. Kiitä ja lähetä lentosuukko kuulle.

Ja aamulla maailma näyttää taas eri näköiseltä. Kuu on mennyt nukkumaan ja aurinko ja pilvet tulleet esiin. Ja niin keskustelu voi jatkua heidän kanssaan. Olet yhtä luonnon kanssa, riti rinnan kuljette. Se ojentaa kätensä sinulle kuin pyytää kulkemaan kanssaan, kaikessa sovussa, ystävyydessä, rakkaudessa. Otathan kiinni tästä kädestä ja tartut siihen, kiität.”  

 

Tämä kanavoitu Blogi tulee Jaspiksen ohjauksella juuri sinulle, sinun parhaaksesi. Ota se vastaan sellaisena kuin olet.

kiittäen Eleonoora

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Portit 2, Pään kääntäminen ja valinta

Kuka minä olen, Kulkuvälineesi 1

Joulukalenteri 1, Sielun rauha