Otamme sinut rakkaudella vastaan tällä puolella
KAKSIPÄINEN JOUTSEN
15.1.2023 osa 40 Otamme sinut rakkaudella vastaan tällä
puolella
” Hyvä blogin
lukija, rakas lapseni siellä maan päällä. Olen Jaspis kaukaiselta planeetalta/
tähdeltä, jossa kaikki on toisin kuin teillä siellä.”
”Rakas lapsemme
siellä maan päällä, tässä olemme jälleen. Ihan vierelläsi olemme, kun tätä
luet. Emme ole jossain kaukana, siinä olemme. Ja haluamme jatkaa keskustelua ja
ohjausta kanssasi Eleonoora. Mitä haluaisit tänään tietää, mistä haluaisit keskustella?”
Eleonoora: Olisi niin paljon kysyttävää, mutta
voisitko kertoa lisää, lisää siitä, mitä siellä puolella on, kun sinne
palaamme, sinne kotiimme?
Jaspis: ”Mielellämme siitä sinulle ja kaikille
lukijoille kerromme. Haluamme kertoa siitä, että, kun läheisesi tänne tulee ja
niin sinäkin, me olemme vastassa, valon kanssa olemme vastassa. Sellaisen valokylvyn
ja rakastavan lempeän valon kanssa tulemme vastaan. Otamme läheisesi syliin,
lempeästi tuuditamme ja viemme sellaiseen paikkaan, joka on siinä tilanteessa
kaikkein paras tulijalle. Ja hoidamme häntä, rauhoitamme ja kerromme missä hän
on. Ja rakkaus ympäröi meitä.
Se on kuin
ruusupuutarha, tai se on kuin meren lämpimät aallot tai se on kuin olisi leppeä
kesätuuli ja kaikki on hyvin. Ja läheisesi tuntee sen hyvänolon tunteen, sellaisen,
että sitä on vaikea kuvata maan kielellä. Se rakkaus on suurta.
Ja vastassa
on usein jo tulijalle tuttuja, omia läheisiä, rakastavasti ottaen tulijan
vastaan. Ja sitä on ilo katsoa kun sielut kohtaavat toisensa. Se on sellainen
moninkertainen ilo, valo ja rakkaus.
Mutta
läheisesi ja sinäkin, haluatte kuitenkin pian tietää ja kuin seurata, mitä
sinne maapallolle jäi. Omat maan läheiset, ystävät, kaikki, missä he ovat ja
millainen olo heillä on ja olenko minä siellä vai jossain muualla, vai mitä on
tapahtunut.
Sitä ei ole
kovin helppo ymmärtää, ellei ole ymmärtänyt siellä maan päällä, että mihin
tulen, mitä siellä on. Ja siksi on tärkeää teidän tietää, kuin valmistella itseänne
jo sillä puolen. Ja valmistella sitä, kun sieltä läheinen tulee tänne.
Rakas
lapsemme, kaikki menee hyvin, kun tänne saavutte. Kaikki kehon vaivat, tuskat,
kaikki, ne häviävät, kun ei ole enää kehoa. Ja kaikki muuttuu erilaiseksi,
hyvin erilaiseksi muuttuu. Ja se ymmärrys siitä, missä olen ja mitä on
tapahtunut, se vaatii toisilta hyvin pitkän ajan. Se toipumisjakso voi olla
tällä puolen pitkä. Jokaista autetaan, jokainen saa hoitoa ja jokainen saa
vierelleen oppaansa ja usein monetkin. Ja he auttavat ja tukevat. Ja pikku
hiljaa sen jälkeen alkaa opetus ja oppiminen ja ymmärrys kasvaa myös tällä
puolen.
Ja suuri tukijoukko
ovat ne tutut sielut, jotka ovat olleet mukana monissa elämissä yhdessä,
sellainen sieluperhe ja joukko. Ja niin monet asiat halutaan yhdessä käydä läpi
myös tällä puolen. Ja silloin tulija voi avata sen reppunsa ja kertoa niistä
tärkeistä opeista ja kokemuksista, joita hän sinne keräsi. Kaikenlaisista
opeista, myös niistä, joita ei ennättänyt tai halunnut suorittaa. Ja kaikessa,
ihan kaikessa on suuri rakkaus ja valo mukana.
Ketään ei
tuomita, ketään ei syytetä, jokainen otetaan yhtä rakastavasti vastaan. Mutta
jokaisen tie tällä puolen on erilainen ja myös sen mukaan hän kulkee täälläkin
sitä polkuaan eteenpäin. Kunnes hän on valmis siirtymään takaisin sinne maan
päälle tai johonkin muuhun paikkaan. Ja niin jatkuu polku, kehittymisen polku
jatkuu, rakas lapsemme.”
Eleonoora: Haluaisin vielä kysyä siitä, että,
löytävätkö kaikki valoon ja rakkauteen?
Jaspis: ”Rakas lapsemme, se kysymys onkin
monen mielessä siellä maan päällä. Esitit taas tärkeän kysymyksen.
Kaikki
löytävät lopulta valon ja rakkauden, koska se on jo kaikissa teissä. Mutta sen löytämismatkan
pituus on erilainen. Joku voi kokea tänne tullessaan valon niin kirkkaaksi,
niin häikäiseväksi, että sitä on vaikea ottaa kuin vastaan heti. Ja siksi
tarvitaan aikaa ja tarvitaan kuin hoitoa. Ja joku voi kokea jättämänsä
maaelämän sellaiseksi, että on vaikea luopua ja vaikea ymmärtää olevansa
jossain muualla. Ja siksi tarvitsee aikaa enemmän tottua siihen, että kehoa ei
enää ole. Eikä ole enää sellaista yhteyttä niihin ihmisiin, jotka ovat jääneet
sinne maan päälle. Ja on vaikea ymmärtää missä olen.
Mutta
tärkeintä on ymmärtää, että jokainen teistä on yhtä arvokas, yhtä rakastettava
ja valoa täynnä. Vaikka se voi olla vaikeaa nähdä näin. Se valo ja rakkaus on
teissä kaikissa. Mutta, kuten kerroimmekin aikaisemmin, joku on kuin piilottanut
sen niin syvälle ja peittänyt ja kuin luopunut siitä ja ottanut evääkseen muuta:
pelkoa ja pimeyttä. Ja niiden läpi voi olla vaikea nähdä valoa. Siksi hän
tarvitsee pitemmän ajan ja tarvitsee rakkautta, paljon rakkautta löytääkseen
sen sisältään.”
Tämän
halusimme kertoa sinulle Eleonoora ja lukijamme tällä kertaa. Ja ensi kerralla
kerromme taas lisää. Sinun parhaaksesi, sinä ainutkertainen lapsemme siellä
maan päällä. Se paikka, jossa nyt olet, on sinun parhaaksesi, sinulle paras
paikka oppia niitä asioita, joita halusit ja yhdessä kuin suunnittelimme, kun
olit tällä puolen.
Kiitä siis
itseäsi, että sinne tulit ja sinne pääsit. Vaikka nyt juuri polkusi voi tuntua
vaikealta, niin se on suuri oppi sinulle ja kaikki ne kokemukset ovat polullasi
arvokkaita. Ja me autamme sinua, olemme lähelläsi. Kaikki järjestyy, luotathan
siihen.”
Tämä
kanavoitu Blogi tulee Jaspiksen ohjauksella juuri sinulle, sinun parhaaksesi.
Ota se vastaan sellaisena kuin olet.
kiittäen Eleonoora
Kiitos jälleen Eleonoora kauniista tekstistä ja lohduttavista sanoista monille. ❤️🙏
VastaaPoista🙏❤️
VastaaPoistaIhana ja ajankohtainen teksti, josta kiittäen 🙏💖
VastaaPoista