Kuka minä olen, Ihmissuhteet 1
KAKSIPÄINEN
JOUTSEN
Kaksipäinen
Joutsen 18.5.24, osa 99: Kuka minä olen, Ihmissuhteet 1
”Rakas lapsemme
siellä maan tasolla, tässä jälleen olemme, kanssasi olemme ja sinua autamme
ymmärtämään. Sekä itseäsi että muita autamme ymmärtämään. Ja että, oppisit tuntemaan,
kuka sinä olet ja muita siellä kulkijoita. Eikä se olekaan oppimisen polullasi
niitä helpoimpia tehtäviä. Vaikea tehtävä on ja juuri siksi siellä olet rakas
lapsemme, siellä maan tasolla olet.
Eleonoora: Olenkin odottanut tätä ihmissuhdeteemaa
ja mielelläni olen nyt kanavana ja kuulen, miten meitä opastatte, tässä hyvin
vaativassa asiassa opastatte ja opetatte. Siitä kiitän.
Korkein ja
henkimaailma: ”Opetamme
teitä askel askeleelta ja vaihe vaiheelta. Haluamme välillä palata kuin
taaksepäin ja välillä viivähtää kauemmin jossakin kohtaa ja taas jatkaa, kun
olette valmiimpia uuteen. Te ette voi kuin harpata asioiden yli, vaan ensin
voimme katsoa yhtä teemaa ja sitten kuin vähitellen jatkaa. Ymmärräthän sen
rakas lapsemme.
Tänään, tänä
kauniina päivänä, näit ne kukkaset siellä kulkiessasi ja kuulit ohjeemme ja
kuvasit. Vaikka ensin kuljitkin kuin ohi. Ja nyt huomaat, miten tärkeää onkin
kuin kuulostella kun siellä kuljet Eleonoora. Ja niin se on teidän monien
kanssa. Olisi hyvä välillä pysähtyä. Silloin voit kuulla ja silloin voit nähdä
ja silloin voit tuntea, jotain tärkeää, joka kertoo sinulle jotain. Kuin
kuiskaa korvaasi ja pystyt ne kuiskaukset kuulemaan.
Tänään
aloitamme pidemmän sarjan siitä, mitä ihmissuhteet ovat siellä maan tasolla.
Miksi olet siellä ihmisten keskellä. Ja vaikka haluaisitkin välillä kuin
piiloutua, et voi. On kuin astuttava estradille välillä. Ja vaikka et olisikaan
päätähti, niin olet siellä estradilla ja kuulut joukkoon. Sinut laitetaan jo
heti syntymästäsi ihmisten keskelle. Sellaiseen asetelmaan laitetaan, että sinä
oppisit ja kehittyisit. Ja niin sinä aloitat ihmissuhdetiesi.
Kun synnyt, vaikka
et vielä hyvin näe, etkä kuulekaan, niin sinä tunnet ja sinä aistit. Opit
tietämään, kuka sinua ruokkii, kuka silittää, tai ei silitä, kuka hoivaa, kuka
ei hoivaa. Opit ja aistit ja vähitellen kuulet, kuka on se, joka antaa turvan
ja kuka on se, joka sitä uhkaa. Ja sinä opit ja reagoit. Reagoit niin kuin
sinulle on parhaaksi, että selviät.
Tämä
ensimmäinen polkusi kohta on kuin sellainen alakoulu sinulle, ensimmäinen
koulu, josta alkaa elämäsi pituinen tie. Sinä opit tietämään ja tuntemaan,
miten sinun tulee toimia, että selviät, että osaat kuin olla kaiken sen
keskellä ja selvitä. Ja se koulu voi olla turvallinen, tai se voi olla vaikea.
Nämä ihmiset,
jotka ympärilläsi ovat, he antavat sinulle kuin avaimia. Ja sinä annat avaimia
heille. Se on kuin orkesteri. Kun teet näin, tapahtuu jotain ja kun teet noin,
tapahtuu toisenlaista ja kun joku toinen tekee jotain, sinä reagoit noin, ja
sitten tapahtuu tuollaista. Näin se polkusi alkaa.
Ja kun katsot
tuota kuvaa rakas lapsemme, näet, miten polkusi polveilee välillä valossa ja
välillä varjossa, välillä yksin ja välillä ryppäässä. Se mutkittelee ja
haarautuu. Et aina näe, mitä mutkan takaa tulee esiin. Et näe niitä ihmisiä,
jotka siellä jo odottavat tuloasi. Sillä kaikki on kuin etukäteen sovittu. On
sovittu ne auttajat, niin kannustavat kuin haasteelliset ihmiset vierellesi.
Ympärilläsi
vaihtuu ihmiset ja vaihtuu paikat ja paikkakunnat. Aloitat myös maallisen
koulun. Opit ja opiskelet. Joudut kuin astumaan aina uuteen. Uudet ihmiset ja
uusi paikka. Se muuttaa sinua, muokkaa ja taas opit.”
Eleonoora: Kiitos Korkein ja henkimaailma, kun
tästä kerrotte. Emme aina huomaa itse, miten monenlaisia polkumme ovatkaan ja
miten paljon siellä on paikkoja, joissa muutumme tai meitä muutatte,
koulutatte. Usein vain menemme eteenpäin tai niin luulemme. Luulemme, että
ensin on koulut ja sitten on työt ja oma perhe tai jotenkin tämmöinen se
polkumme on.
Korkein ja
henkimaailma: ”Niin
rakas lapsemme, niin se on. Elämäänne siellä voi tarkastella kuin maallisten
oppien kautta näin. Mutta kun katsomme täältä, tarkastelemmekin eri asioita.
Katsomme sitä teidän kehittymisen polkuanne ja niitä tehtäviä, joita varten
sinne halusit tulla. Ja silloin asiat kuin muuttuvat. Ihan erilaiseksi
muuttuvatkin.
Koulussanne ei
opeteta sitä, mitä tarkoittaa kulkea varjossa tai mitä tarkoittaa kulkea
valossa. Tai sitä, mitä tarkoittaa, kun ei näe mutkan taakse, tai mitä tarkoittaa, kun pysäytetään. Näitä asioita ei siellä opeteta, vaikka niitäkin
kouluja sinne on tullut, jotka auttavat teitä ymmärtämään syvemmin kuin
sukeltamaan sinne itsenne sisään ja katsomaan, mitä sieltä löytyy.
Lähde siis
uteliaana mukaan tutkimaan itseäsi kuin uudelta kannalta. Katsomaan itseäsi
niin, että ymmärtäisit paremmin, miksi siellä olet kaikkien niiden ihmisten
keskellä. Ja tarkastelemaan omaa polkuasi kuin korkeammalta, niin, että
näkisitkin isomman kuvan. Tutustumaan itseesi, kuka olet.”
Lempeydellä ja
rakkaudella henkimaailmasta,
sinun
parhaaksesi Eleonoora
🙏❤️
VastaaPoista