Kuka minä olen, Ihmissuhteet 1

 

                                                             KAKSIPÄINEN JOUTSEN


Kaksipäinen Joutsen 18.5.24, osa 99: Kuka minä olen, Ihmissuhteet 1

”Rakas lapsemme siellä maan tasolla, tässä jälleen olemme, kanssasi olemme ja sinua autamme ymmärtämään. Sekä itseäsi että muita autamme ymmärtämään. Ja että, oppisit tuntemaan, kuka sinä olet ja muita siellä kulkijoita. Eikä se olekaan oppimisen polullasi niitä helpoimpia tehtäviä. Vaikea tehtävä on ja juuri siksi siellä olet rakas lapsemme, siellä maan tasolla olet.

 

Eleonoora: Olenkin odottanut tätä ihmissuhdeteemaa ja mielelläni olen nyt kanavana ja kuulen, miten meitä opastatte, tässä hyvin vaativassa asiassa opastatte ja opetatte. Siitä kiitän.

Korkein ja henkimaailma: ”Opetamme teitä askel askeleelta ja vaihe vaiheelta. Haluamme välillä palata kuin taaksepäin ja välillä viivähtää kauemmin jossakin kohtaa ja taas jatkaa, kun olette valmiimpia uuteen. Te ette voi kuin harpata asioiden yli, vaan ensin voimme katsoa yhtä teemaa ja sitten kuin vähitellen jatkaa. Ymmärräthän sen rakas lapsemme.

Tänään, tänä kauniina päivänä, näit ne kukkaset siellä kulkiessasi ja kuulit ohjeemme ja kuvasit. Vaikka ensin kuljitkin kuin ohi. Ja nyt huomaat, miten tärkeää onkin kuin kuulostella kun siellä kuljet Eleonoora. Ja niin se on teidän monien kanssa. Olisi hyvä välillä pysähtyä. Silloin voit kuulla ja silloin voit nähdä ja silloin voit tuntea, jotain tärkeää, joka kertoo sinulle jotain. Kuin kuiskaa korvaasi ja pystyt ne kuiskaukset kuulemaan.

Tänään aloitamme pidemmän sarjan siitä, mitä ihmissuhteet ovat siellä maan tasolla. Miksi olet siellä ihmisten keskellä. Ja vaikka haluaisitkin välillä kuin piiloutua, et voi. On kuin astuttava estradille välillä. Ja vaikka et olisikaan päätähti, niin olet siellä estradilla ja kuulut joukkoon. Sinut laitetaan jo heti syntymästäsi ihmisten keskelle. Sellaiseen asetelmaan laitetaan, että sinä oppisit ja kehittyisit. Ja niin sinä aloitat ihmissuhdetiesi.

Kun synnyt, vaikka et vielä hyvin näe, etkä kuulekaan, niin sinä tunnet ja sinä aistit. Opit tietämään, kuka sinua ruokkii, kuka silittää, tai ei silitä, kuka hoivaa, kuka ei hoivaa. Opit ja aistit ja vähitellen kuulet, kuka on se, joka antaa turvan ja kuka on se, joka sitä uhkaa. Ja sinä opit ja reagoit. Reagoit niin kuin sinulle on parhaaksi, että selviät.

Tämä ensimmäinen polkusi kohta on kuin sellainen alakoulu sinulle, ensimmäinen koulu, josta alkaa elämäsi pituinen tie. Sinä opit tietämään ja tuntemaan, miten sinun tulee toimia, että selviät, että osaat kuin olla kaiken sen keskellä ja selvitä. Ja se koulu voi olla turvallinen, tai se voi olla vaikea.

Nämä ihmiset, jotka ympärilläsi ovat, he antavat sinulle kuin avaimia. Ja sinä annat avaimia heille. Se on kuin orkesteri. Kun teet näin, tapahtuu jotain ja kun teet noin, tapahtuu toisenlaista ja kun joku toinen tekee jotain, sinä reagoit noin, ja sitten tapahtuu tuollaista. Näin se polkusi alkaa.

 

Ja kun katsot tuota kuvaa rakas lapsemme, näet, miten polkusi polveilee välillä valossa ja välillä varjossa, välillä yksin ja välillä ryppäässä. Se mutkittelee ja haarautuu. Et aina näe, mitä mutkan takaa tulee esiin. Et näe niitä ihmisiä, jotka siellä jo odottavat tuloasi. Sillä kaikki on kuin etukäteen sovittu. On sovittu ne auttajat, niin kannustavat kuin haasteelliset ihmiset vierellesi.


Ympärilläsi vaihtuu ihmiset ja vaihtuu paikat ja paikkakunnat. Aloitat myös maallisen koulun. Opit ja opiskelet. Joudut kuin astumaan aina uuteen. Uudet ihmiset ja uusi paikka. Se muuttaa sinua, muokkaa ja taas opit.”

Eleonoora: Kiitos Korkein ja henkimaailma, kun tästä kerrotte. Emme aina huomaa itse, miten monenlaisia polkumme ovatkaan ja miten paljon siellä on paikkoja, joissa muutumme tai meitä muutatte, koulutatte. Usein vain menemme eteenpäin tai niin luulemme. Luulemme, että ensin on koulut ja sitten on työt ja oma perhe tai jotenkin tämmöinen se polkumme on.

Korkein ja henkimaailma: ”Niin rakas lapsemme, niin se on. Elämäänne siellä voi tarkastella kuin maallisten oppien kautta näin. Mutta kun katsomme täältä, tarkastelemmekin eri asioita. Katsomme sitä teidän kehittymisen polkuanne ja niitä tehtäviä, joita varten sinne halusit tulla. Ja silloin asiat kuin muuttuvat. Ihan erilaiseksi muuttuvatkin.

Koulussanne ei opeteta sitä, mitä tarkoittaa kulkea varjossa tai mitä tarkoittaa kulkea valossa. Tai sitä, mitä tarkoittaa, kun ei näe mutkan taakse, tai mitä tarkoittaa, kun pysäytetään. Näitä asioita ei siellä opeteta, vaikka niitäkin kouluja sinne on tullut, jotka auttavat teitä ymmärtämään syvemmin kuin sukeltamaan sinne itsenne sisään ja katsomaan, mitä sieltä löytyy.

Lähde siis uteliaana mukaan tutkimaan itseäsi kuin uudelta kannalta. Katsomaan itseäsi niin, että ymmärtäisit paremmin, miksi siellä olet kaikkien niiden ihmisten keskellä. Ja tarkastelemaan omaa polkuasi kuin korkeammalta, niin, että näkisitkin isomman kuvan. Tutustumaan itseesi, kuka olet.”

 

Lempeydellä ja rakkaudella henkimaailmasta,

sinun parhaaksesi Eleonoora

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Portit 2, Pään kääntäminen ja valinta

Kuka minä olen, Kulkuvälineesi 1

Kuka minä olen, Lapsuuden perhe 1