Tietoisuus, Monikerroksinen talo 2

 

                                                            KAKSIPÄINEN JOUTSEN

Kaksipäinen Joutsen 10.11.24, osa 116: Tietoisuus, Monikerroksinen talo 2

”Rakas lapsemme siellä maan tasolla, tässä jälleen olemme lähelläsi. Tässä olemme sinun kanssasi. Olet meille hyvin rakas, olet aina, vaikka luulet, että olet kuin yksin jossain, jossa kukaan ei sinun kanssasi kulje.

Mutta se ei ole totuus, rakas lapsemme. Et kulje yksin, vaikka voit niin tuntea. Se miksi niin tunnet, on sitä kaipuuta ja sitä turvattomuuden tunnetta, jota sisälläsi nyt on. Ja silloin voit tuntea olevasi kuin hukassa. Vaikka se onkin harhaa. Pelot ovat hiipineet mieleesi ja peittävät sisimpäsi ja se tuo tuon tunteen sinulle.”

Eleonoora: Kiitos Korkein ja henkimaailma, että meitä ohjaatte ja luotte meihin uskoa siitä, että kaikki tapahtuu niin kuin on tarkoitettu meidän parhaaksemme. Että oppisimme luottamaan ja uskomaan, että oppisimme elämään sydäntietoisuuden kautta, emmekä mielen myllerryksen kautta. Sitä niin paljon nyt on kaikkialla täällä maan tasolla, sitä mielen myllerrystä. Kerrotteko siitä lisää. Kiitän siitä.

Korkein ja henkimaailma: ”Katsohan rakas lapsemme tuota kuvaa, tuota symbolikuvaa, jonka olemme nyt valinneet. Katsohan, miten tasaisesti kaikki kulkee, etenee kokonaiskuvassa. Se matka jatkuu, vaikka välillä voit elää kuin eri kerroksessa siinä monikerroksissa talossa. Voit elää eri huoneessa. Jopa sellaisessa huoneessa, jossa ei tunnu olevan ikkunoita.

Kun katsot tuota keskimmäistä kohtaa, voit nähdä, että olet kuin pimeässä ja tuntuu, että onko valoa ollenkaan. Ympärilläsi on koko ajan kuitenkin valoa, mutta voit nähdä vain sen kulman, sen suunnan, josta valoa ei tule. Voit kokea sen pimeyden, kuin vankina olisit, vaikka et olekaan.

Sellainen kuin labyrintti, jossa pyörit kuin kehää, etkä näe. Ja miksi et näe rakas lapsemme.

Ensinnäkin, kaikki on valittavissasi. On siis valinnan paikka, haluatko elää edelleen siellä, vai voisitko jo tulla kuin ulos ja avata silmäsi uutta kohti. Voisitko valita, että tämän jo opin, nyt haluan jatkaa matkaani, vaikka en näe suuntaa. Haluan pois tästä ja tehdä myös niin. Sillä ovi on auki sinulle, ei tila ole suljettu.

Ja rakas lapsemme, välillä on sinulle hyväksi kokea asioita, tunteita, tapahtumia, että voisit nähdä kaiken sen. Kaiken sen, minkä olet valinnutkin tulla kokemaan. Ei se ole aina autuasta, ei ole helppoa, mutta miksi siellä olisit, jos kaiken jo hallitsisit. Niin juuri rakas lapsemme.

Se monikerroksinen talo, se antaa sinulle ja kaikille teille mahdollisuuksia kehittyä ja mahdollisuuksia niihin opintoihin, jotka ovat sinua varten. Joudut kuitenkin tekemään kipeitäkin valintoja ja joudut kipujenkin kautta oivaltamaan, miksi sinun tuokin pitää elää.

Sinun pitää kokea ja elää se, että löytäisit valon, valopolun, etkä jatkaisi enää sitä tietä, joka ei johda mihinkään, vaan se junnaa ja kuin pyörii paikallaan. Eikä sekään ole väärin tai virhe, ei sitä ole, mutta voit jouduttaa matkaasi vaihtamalla suuntaa. Löytämällä ulospääsyn ja tarttumalla rohkeasti uuteen ratkaisuun, uutta kohti. Ja kaikki ne kivut ja turhautumisen tunteet ovat merkki siitä, että suuntasi voi olla hukassa.

Rakas lapsemme, välillä sinun on tarkoitus ollakin kuin hukassa, että oppisit jotain siellä. Ja välillä sinun on tarkoitus tehdä kuin virhevalintoja ja oppia niiden kautta. Ja välillä sinun on tarkoitus puskea päätäsi kuin seinään ja nähdä, että tämä ei johda mihinkään.

Aina kuitenkin jossain vaiheessa, sinä alat havahtua ja nähdä. Alat oivaltaa ja löydät tien ulos huoneesta, jossa ei ole ikkunoita. Näet ensin pienen valopisteen ja näet kuin valopolun. Että ihan nenäni edessä se olikin. Ihan lähelläni, vaikka en uskaltanut sitä katsoa. Peitin kuin silmäni. Ja nyt kun katson taaksepäin, mietinkin, miksi en tarttunut, ottanut suuntaa sitä kohti, vaikka pelotti.

Rakas lapsemme, monikerroksinen talo, se kuin kirjasto, siellä on kaikki polkusi, kaikki mutkat ja kaikki pysähdykset. Siellä on kaikki oivalluksesi ja valintasi. Ja se kirja, jota koko ajan kuin kirjoitat, on mielenkiintoisempi ja elävämpi kuin mikään lukemasi romaani. Ja kun opit, kun oivallat sen, olet löytänyt aarteen, sieltä sisältäsi ikiaikaisen viisauden aarteen, josta voit ammentaa valoa itsellesi ja muille. ”

Eleonoora: Kiitos Korkein ja henkimaailma.

 

Sinun parhaaksesi lämmöllä Eleonoora