Tietoisuus, Vanha metsä 2

 

                                                            KAKSIPÄINEN JOUTSEN

Kaksipäinen Joutsen 30.11.24, osa 119: Tietoisuus, Vanha metsä 2

”Rakas lapsemme, tässä jälleen olemme, vierelläsi olemme. Muistathan, että olet meille aina rakas, etkä ole koskaan yksin, vaikka niin voi välillä tuntuakin. Sinua emme hylkää, emme tuomitse emmekä jätä. Sinä olet oppimassa ja kokemassa siellä ja vähitellen, jos niin tahdot, sumu ympäriltäsi alkaa hälvetä ja muistat. Muistat, kuka sinä oletkaan. Pienin askelin rakas lapsemme.

Muistat, että olet valoa täynnä, iloa ja rakkautta täynnä. Jospa näkisit itsesi läpi, hämmästyisit. miten valoa säteilee sinusta joka puolelle. Ja miten monet linjat kulkevat tänne yhteyteemme. Siinä olet kuin sylissämme. Luota siihen.”

Eleonoora: Kiitos Korkein ja henkimaailma, että tuon viestin meille nyt lähetätte. Sillä niin monet kokevat yksinäisyyttä, monet joutuvat päästämään irti niin asioista kuin ihmisistäkin, läheisistään, jäämään kuin yksin. Ja voi olla vaikea uskoa ja luottaa, että matkamme ei pääty, vaan jatkuu.

Korkein ja henkimaailma: ”Näemme paljon näitä tuntemuksia, ja haluamme auttaa. Yritämme ottaa yhteyttäkin, mutta joskus on vaikea pitää niitä linjoja auki. Näemme, että uskonne horjuu ja haluaisitte kuin nähdä selkeämmin, niin voisitte luottaa meidän apuumme. Ne linjat eivät katkea, mutta niiden molempiin päihin tarvitaan vastaanotto ja lähettäminen, molempiin päihin rakas lapsemme. Silloin linjat toimivat, vaikka niitä ei voi maallisin aistein nähdä tai kuulla. Mutta ne voi tuntea ja kokea ja sitä taitoa voitte harjoitella ihan jokainen.

Katsohan rakas lapsemme tuota kuvaa, jonka valitsimme Eleonooran kanssa tähän kuin tuomaan symbolin, miten kaiken on joskus muututtava paljonkin. Ja vaikka niin tapahtuu erilaisten kokemusten kautta, niin mikään ei kuole eikä lopu. Se vanha metsäkin elpyy, kun se saa ravintoa ja ottaa vastaan avun linjoja pitkin. Vaikka niitä vanhoja puita ei enää olekaan, vaikka olisi vain kantoja, niin ne linjat ovat edelleen auki.

Ja niitä linjoja kulkee niin juurien ja kantojen alla ja niitä kulkee ilmassa, vedessä ja niissä kasvien ja puiden juurissa ja siemenissä, jotka ovat jääneet. Jääneet kuin energiana vanhaan metsään.  Ne nousevat maan pintaan, ne kuin kasvavat ja tuovat sen lohdun ja uskon, että kaikki elpyy. Vaikka siihen meneekin jokunen aika, niin kaikki palautuu.

Ja katsohan tuota vesilammikkoa, sekin muistaa ja ravitsee, siinä on vanhan metsän energiaa, joka nyt luo uutta. Siinä kelluu kuin muisto menneestä puusta, joka antaa energiaa myös vedelle ja vesi koko metsälle. Sammalmatto on elpynyt ja siinä kasvaa heinää ja muita kasveja. Ne alkavat peittää maata.

Ja kallio ja kivet elävät ja muistavat. Nekin jakavat energiaansa metsälle, joka oli. Niiden muisti on ikivanhaa, niin kuin vedenkin. Ja kun niiden linjat ovat auki, ne luovat uutta, uutta kasvua. Mikään ei lopu, energia on ja jatkaa kulkuaan.

Niin kuin sinäkin jatkat. Niin kuin sinäkin elvyt ja luot uutta, kun teet työtä sen eteen. Uskot ja luotat rakas lapsemme. Ja he, ketkä siirtyvät tälle puolelle, hekin jatkavat oppimistaan ja kehittymistään. Ja heistä tulee auttajiasi, jos niin haluat ja otat vastaan. Linjat ovat elossa, eivät ne kuole.”

 

Eleonoora: Kiitos Korkein ja henkimaailma. Me usein vain haluttaisiin saada kuin nopeammin ja selkeämmin niitä viestejä sieltä, vaikka emme ole vielä valmiita niitä vastaanottamaan. Ja ne läheisten lähdöt vievät joskus hyvinkin pitkän ajan ennen kuin toivumme niistä.

Korkein ja henkimaailma: ”Niin rakas lapsemme, pikavoittoja ei ole, tarvitaan aikaa. Mutta kuten huomaatte, niin se elpyminen alkaa tapahtua heti, vaikka et sitä näekään. Niin sinussa kuin tuossa vanhassa metsässä. Kasvit nousevat nopeasti uuteen eloon, siemenistä kasvaa uutta, juuristo elpyy. 

Kun hiljennyt ja otat vastaan, voit huomata, miten sinäkin alat kuulla, alat nähdä, niitä pieniä merkkejä. Ethän ohita niitä, sillä näkymättömän aistiminen, löytäminen, se alkaa usein niistä pienen pienistä merkeistä. Ja kyllä me jatkamme niiden lähettämistä, älä huoli.

Luota ja kirjaa niitä ylös ja jatka sitkeästi sitä polkua, johon sinua ohjataan sisimpäsi kautta. Ja kun vahvistut, löydätkin itsestäsi ja ympäriltä ihan uuden maailman. Ja polkusi alkaa näyttää keveämmältä taivaltaa. Olet meille hyvin rakas, ainutlaatuinen maan kulkija. Ja sinussa on jo kaikki.”

Sinun parhaaksesi lämmöllä Eleonoora