Tähtien takana 5

 

                                                           KAKSIPÄINEN JOUTSEN

Kaksipäinen Joutsen 1.2.25, osa 126: Tähtien takana 5

”Rakas lapsemme, tässä olemme vierelläsi. Sinä siinä ja me tässä, yhdessä olemme. Olet turvassa ja olet rakkausvalon ympäröimänä. Kaikki järjestyy rakas lapsemme. Luota siihen ja jätä turhat huolet ja murheet pois. Anna niiden valua maan sisään puhdistumaan. Laske hartiat alas ja hiljenny vastaanottamaan viestimme tänään.”

Eleonoora: Kiitos Korkein ja henkimaailma. Lupasitte, että jatkatte vielä jatkaa Suotar – tarinaa ja kuvata meille, miten voisimme jatkaa matkaamme rauhallisin mielin eteenpäin.

Korkein ja henkimaailma: ”Suotar, jakaa valoa niin itselleen kuin muille, saa ja antaa. Ja nuo kuin soihdut käsissään kulkee mättäältä mättäälle ja välillä vähän humpsahtaa ja siitä oppii, kun niin valitsee.

Oikeassa kädessä on soihtu, jossa on hyvin viisas tietäjä. Sellainen, joka näkee ja kuulee, tuntee ja tietää. Kun siitä kulkee valo, se kuin leviää joka puolelle suota. Sen kautta tulee jokaiselle, joka haluaa vastaanottaa suurta ymmärrystä universumista. Vain pienen osan kerrallaan, sillä suuri määrä voi pelottaa. Voi kuin ahdistaa, kun ei vielä ole siihen valmis.

Jokaisen saajan on kuljettava pieni askel kerrallaan, koska iso harppaus vaatii paljon. Siksi olisi maltettava. Ei vaadittava, eikä kerskailtava, miten suuri minä olen. Olisi pieni hippunen ensin ymmärrettävä.

Ja vasemmalla puolella, siinä soihdussa on iloa ja hauskuutta, on kuin monessa kerroksessa, lämpöä ja myötätuntoa. Kuin lapsessa on. Ja kun se leviää sinne maan tasolle, se poistaa niitä turhia huolia ja murheita, niitä, joita niin paljon kannatte. Hartioillanne pidätte ja selässänne kuljetatte.

Kun tämä valo leviää, se saa hymyn kasvoillenne. Se leviää ympärillenne ja kaikkialle mukananne. Se valaisee ja saa muutkin hymyilemään, nauramaan ja päivänne iloiseksi.

Niin rakas lapsemme. Kaikki jatkuu ja laajenee, jos haluatte. Jos niin ajatuksillanne, sanoillanne ja teoillanne luotte. Kun katsomme täältä kuin yläpuolelta, kokonaisuus onkin erilainen kuin kuva kertoo, kuin mitä sieltä käsin näette. Se kuva, jollaisena te universumin ja maan tason näette, se ei ole koko totuus.

Te ette voi nähdä ulottuvuuksia sisäkkäin ja päällekkäin, te näette kuin litteän kuvan ja litteän maan. Kun annatte ajatuksenne laajentua – mielenne nousta korkeammalle, voisitte nähdä nuo mättäät kuin kerroksina, nuo kuin suon silmät siellä väleissä. Voisitte nähdä nuo kukkaset siellä mutkittelevan ylös, alas, sivuille, eri kerroksien väleihin ripoteltuina.

 

Kun kehityt seuraavalle askelmalle, et enää halua astua suon silmään, pimeyteen. Miksi astuisit, koska olet jo oppinut ja kokenut, mihin se vie. Sinä pystyt harppaamaan sen yli ja kertomaan myös muille, miksi ei kannata astua siihen.

Että se tuska, joka haluaa sinut sinne viedä, se ei ole sen arvoinen, että sinne astut. Mutta ne kokemukset, jotka siihen liittyy, ne ovat tärkeitä, että ymmärrät elämän polkuasi siellä. Ja että se valo, joka kaukana loistaa, se avaa polkuasi mättäältä mättäälle, eteenpäin.

Katso miten valon tuoja kuin levittää valoaan – valohameen helma ulottuu laajalle ja valaisee. Valosoihdut näyttävät tietä ja koko suo muuttuu valoisaksi. Kaikki näkyy paremmin ja selkeämmin. Kun uskallat katsoa ja rohkaistut kulkemaan sen läpi, mättäältä mättäälle kulkien. Ja vaikka välillä astut harhaan, tiedät ja ymmärrät, että pääset sieltä ylös. Pääset, kun jaksat kärsivällisesti tehdä sen eteen työtä.

Autamme teitä kaikkia kantamaan valoa, vaikka maan tasolla nyt kuohuu. Kantamaan valoa ja jakamaan tietoa. Ja kun pyydätte, te pääsette käymään tällä puolella, tähtien takana, kuin saamassa energiaa ja valoa, että taas jaksatte. Sillä kehonne ei jaksa paljoa kerrallaan. Siksi on myös levättävä välillä ja siksi on myös kevennettävä maan elämää ja otettava aikaa toipua. Teitä hoidetaan ja autetaan kyllä, ette ole koskaan yksin.

Rakas lapsemme, teitä rakastetaan ja autetaan. Sylissä pidetään ja hoidetaan.”      

 

Sinun parhaaksesi lämmöllä Eleonoora