Elämien valopolku 1

 

                                                                KAKSIPÄINEN JOUTSEN


Kaksipäinen Joutsen 23.5.2025, osa 137: Elämien valopolku 1

”Rakas lapsemme, muistathan, että sinua kannatellaan, sinua hoidetaan ja sylissä pidetään. Kaikki kulkee jaksoissa ja kaikki kulkee aina loppujen lopuksi oikeaan suuntaan. Siihen suuntaan, johon sinun tuleekin kulkea.

Välillä on kuin tasanteita ja välillä on kuin pysähdyksiä. Ja kuin paikkoja, joissa olet tien haarassa miettimässä, mitä minä nyt teen. Kaikella on tarkoituksensa ja valintansa.”

Eleonoora: Kiitos Korkein ja henkimaailma, kiitos, että olette vierellämme ja kannattelette. Vaikka meistä ei aina tuntuisikaan siltä. Vaikka meistä tuntuisi, että kukaan ei ole minun puolellani, eikä auta. Kuitenkin aina on, kiitos siitä. Kerrotteko meille lisää, niin ymmärtäisimme paremmin ja osaisimme katsoa paremmin, nähdä laajemmin.

 

Korkein ja henkimaailma: ” Kaikella on aikansa, kaikella on paikkansa, ja kaikki on tässä hetkessä, jossa sinäkin nyt olet. Et vaan muista, etkä tiedosta, etkä voikaan. Sillä sinun onkin tarkoitus kulkea polkuasi vähän kuin sokkona. Kokea ja kokea, tuntea ja tuntea. Että sinä voisit niiden oppien kautta kehittyä.

Toistamme tätä usein, mutta niin se on, että tekin toistatte niitä monia asioita usein, niitä mitä teidän pitääkin toistaa, että kaivaisitte sieltä sisältänne niitä vastauksia. Syvemmältä kaivaisitte. Ja se tapahtuu vain itse kokien, itse tuntien ja oppien. Toinen ei voi niitä oppeja sinuun kaataa. Auttaa voi, mutta sinun on tehtävä se työ, niin se on rakas lapsemme. Niin kuin siellä maallisessa koulussakin.

Katsohan rakas lapsemme tuota symbolista kuvaa, jonka nyt olemme valinneet sinulle tietä näyttämään, polkuasi avaamaan. Siinä kuvassa on kuin valopalloja, jotka kulkevat siellä maan tasolla. Niistä muodostuu valopolku. Välillä se valopolku kuin katoaa, siltä voi tuntua. Mutta ei se katoa, se vain jätetään kuin tauolle, kyllä se jatkuu.

Kun katsot tarkemmin, näet miten valopolku jatkuu. Eikä niitä valopolkuja ole vain yksi, useita niitä on. Ja ne kulkevat kaikki samaan suuntaa – kehittymisen tiellä samaan suuntaan.

Joku elämä voi olla valoisampi, toinen voi olla kuin rämpimistä sieltä maasta katsoen, vaikka ei sitä ole. Ne toisenlaiset kokemukset ja itsensä löytäminen ei se hetkessä tapahdu, siihen tarvitaan useita elämiä, eikä mikään niistä ole turha, niin kuin olemme yrittäneet sinulle kertoa ja sinua lohduttaa. Kaikki ovat tärkeitä elämiä.

Joskus kuljette valopolulla tasaisemmin, kuin lapsi, joka hyppää ruudulta ruudulle leikkiessään. Joskus kuljette jonkin todella ison esteen yli ja siihen voi kulua useita elämiä. Joskus kulkunne on tasaisempaa, joskus edessänne näyttäisi olevan kuin iso viidakko.”

Eleonoora: Kiitos Korkein ja henkimaailma näistä neuvoista, näistä ohjeista ja siitä, miten elämämme polveilevat täällä maan tasolla. Kerrotteko vielä lisää sykleistä, kun tuntuu, että kaikkien syklit ei ole samanlaisia.

Korkein ja henkimaailma: ”Rakas lapsemme, tuo onkin hyvä kysymys ja vaatii useamman viestin. Teistä saattaa tuntua, kun katsotte vierellä kulkijoitanne siellä maan tasolla, että tuolla on helppo elämä, miksi minulla ei ole. Tai voitte nähdä asian toisinpäinkin, miksi tuolla toisella on aina niin vaikeaa, ei minulla ole. Tämä on karkea esimerkki, mutta hyvä tarkastella.

Te kuljette eri sykleissä, myös samassa syklissä joskus. Ja kun kuljette jonkun kanssa samassa syklissä, niin elämänne tuntuu helpommalta. Kun kuljette eri syklissä, elämänne voi tuntua epäoikeudenmukaiselta. Väärältä ja raskaalta, kun lähdette vertaamaan. Mutta kaikki ei ole sitä miltä näyttää, ei ole rakas lapsemme.

Tästä voimme jatkaa seuraavalla kerralla. Pohdi näitä sydämessäsi ja tutki. Ole armollinen itsellesi ja kanssakulkijallesi. Molemmat olette rakkautta täynnä olevia sieluja, ja loppujen lopuksi, olette kaikki yhtä.”

Sinun parhaaksesi lämmöllä Eleonoora

Kommentit

  1. Kiitos, että jaoit tämän kauniin ja syvällisen tekstin. "Elämien valopolku 1" resonoi vahvasti – erityisesti ajatus siitä, että kuljemme polkuamme välillä kuin sokkona, mutta silti ohjattuna ja kannateltuna. Valopallojen muodostama polku on kaunis vertauskuva elämän eri vaiheista ja kokemuksista. Tämä kirjoitus toi lohtua ja muistutti siitä, että jokaisella askeleella on merkityksensä. Kiitos, että jaoit tämän valon hetken.

    VastaaPoista
  2. Kun aina jaksaisi...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tietoisuus, Vanha metsä 1

Tähtien takana 4

Teitä kannatellaan