Tunteiden oppikoulu 3

 

                                                                      KAKSIPÄINEN JOUTSEN

Kaksipäinen Joutsen 30.3.2026 osa 162: Tunteiden oppikoulu 3

”Rakas lapsemme, tässä jälleen kohtaamme sinun kanssasi. Vierelläsi olemme, rakkaudella sinua tuuditamme, sillä rakkausvalolla, jota sinuun virtaa juuri nyt. Näemme niin paljon uupumista ja turhautumista, kuulemme kaikki rukouksenne ja hätähuutonne. Et ole yksin rakas lapsemme.”

Eleonoora: Kiitos Korkein ja henkimaailma lohdutuksen viestistä. Niin monesta meistä kuitenkin tuntuu, että kuin puskisimme suurta kiviseinää päin. Että kuin kaikki yrityksemme olisivat turhia ja että jäämme yksin. Kaikki ympärillämme kuohuu ja aina vaan tulee kuin uusia ikäviä uutisia. Autattehan meitä ymmärtämään tätä kaikkea, mitä nyt tapahtuu. Kiitän, kaikkien puolesta kiitän.

 Korkein ja henkimaailma: ”Näemme ja kuulemme kyllä kaiken, mitä siellä on nyt meneillään. Kuitenkin tämä tilanne on suunniteltu, sille on paikkansa. Ja ymmärrämme sen hädän kaiken keskellä.

Kaikki on suunniteltu etukäteen, kaikki on kuin kirjoitettu. Vaikka suunnitelma onkin elävä ja tapahtumat muuttuvat, sen keskiössä on sama alkuperäinen viesti. Ja se viesti on RAKKAUS. Rakkaus kaiken keskellä tulee koko ajan tärkeämmäksi, jos niin voi edes sanoa, koska RAKKAUS ON.

Kaikille teille, jotka nyt surette, kaikille teille, jotka tunnette nyt ahdistusta ja turhautumista, kaikille teille viestimme on RAKKAUS. Rakkaus on kaikki, se on valo, se on rauha, se on ilo ja se olet sinä, jokainen teistä on täynnä RAKKAUTTA.

Ymmärrämme ja tiedostamme kyllä kaiken, mitä siellä nyt on meneillään. Se näyttäytyy sotana, vihana, kostona, valtana, alistamisena ja manipulointina. Se polku pitää käydä, kokea ja tuntea, että jokainen vihdoin havahtuisi kaiken ytimeen, siihen mitä jokainen teistä on.

Se, joka siellä kamppailee, se, joka siellä ahdistuu ja uupuu, se on teidän mielenne, joka luo lisää pelkoa. Se, joka ei oikein uskalla luottaa ja uskoa rauhaan ja rakkauteen. Mieli luo myllerrystä, luo tunteita, voimakkaita pelon tunteita. Että en osaa, että en kelpaa, että en pääse eteenpäin, en selviydy.

Katsohan rakas lapsemme tuota symbolikuvaa, jonka nyt valitsimme tähän viestiin. Katsohan, miten siinä on kuin kaksi linjaa. Toinen linja on valon linja ja toinen linja on täynnä esteitä, kuin risukko, josta on vaikea päästä läpi. Kuljetko sinä nyt risukkolinjaa yrittäen puskea itseäsi eteenpäin?

 Kyllä molemmissa linjoissa on esteitä. Ei ole helppoa tehdä hyppyä valolinjalle, sillä sielläkin tarvitset taiteilua, että pysyt tiellä, ettet putoa ja taas kuin aloita alusta.

Kun kuljet tuolla risukossa, tilanne voi näyttää siltä, että aina on joku este, en pääse eteenpäin. Välillä tiheämpi risukko ja se nostaa ahdistusta sisimpääsi. Joka askelella uusi risu ja taas turhaudun.

Kuitenkin sinne risukkoon paistaa välillä aurinko tuoden sinne valoa. Kun nostat vähän katsettasi ylös, luotat ja uskot, näetkin tuon toisen linjan. Sinua pyritään ohjaamaan vankemmalle tielle. Tielle, johon rakennat vahvempaa pohjaa. Turvallisempaa pohjaa kulkea.

Kun katsot symbolikuvaa, näet, että kummankin tien päässä odottaa sininen taivas, valo ja rakkaus. Toisen polku on tarkoitettu kulkemaan enemmän tuolla risukkotiellä. Sillä on tarkoituksensa niin. Toisen polku on tarkoitettu kulkemaan enemmän tuolla vankemmalla alustalla. Sekin on tarkoitettu niin.

Kumpaankin polkuun liittyy tunteiden kanssa kamppailemista, niiltä et voi välttyä. Koska tunteiden kautta sinä kehityt.

Mietipä polkuasi taaksepäin. Onko polkuusi kuulunut vahvoja tunteita silloin, kun olet ottanut askelen kehityspolulla eteenpäin. Silloin kun olet muuttunut, oivaltanut isoja asioita itsessäsi.

Pohdi sitä rakas lapseni. Katso taaksesi ja tunnustele sisintäsi, sitä polkua, joka tuntui ihan valtavan raskaalle, ja kuitenkin, miten sen polun pitikin tuntua kuin luissa ja ytimissä, että sinä muutuit ja kehityit. Kaikella on tarkoituksensa. Ja nyt ihmiskuntana olette kaikki tällä polulla oppimassa. Miksi muutoin olisit halunnut tulla maan tasolle juuri nyt, sinä rohkea sielu?

Katso tuota valopolkua tuossa symbolikuvassa. Aseta itsesi sinne, ole armollinen itsellesi ja kiitä, että olet nyt tuolla kulkemassa. Ja välillä olet kuin pudonnut risukkoon, kunnes taas oletkin kuin nostettuna vankemmalla pohjalla. Kaikki tiet vievät valoa kohti, kaikki tiet ovat rakkauspolkuja itseesi, siihen, joka olet. Sillä sinä olet RAKKAUS.”

 

Suurella rakkaudella sinun parhaaksesi Eleonoora

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kun kehoa ei enää ole 1

Kun kehoa ei enää ole 2

Kun kehoa ei enää ole 5