Elämänne syklit 1

 

                                                                   KAKSIPÄINEN JOUTSEN

Kaksipäinen Joutsen 24.10.2026 osa 170: Elämänne syklit 1  

”Rakas lapsemme, tässä jälleen tapaamme, sisimpäsi kanssa olemme kuin yhtä. Yhtä energiaa, joka kietoutuu yhteen ja viestimme tavoittaa teidät kaikki rakkaat lukijamme, kanssakulkijanasi olemme.”

Eleonoora: Kiitos tästä yhteydestä ja kiitos, että saamme opastustanne Korkein ja henkimaailma. Laskeudumme nyt hitaasti pimeimpään aikaan maan tasolla. Mitä haluatte nyt meille viestittää, siitä kiitän.

Korkein ja henkimaailma: ”Niin rakas lapsemme, maan tasolla vaihtelevat pimeys ja valo. Eri puolilla palloanne ne vaihtelevat ja kuin muuttuvat sykleissä ajanjaksoittain. Nekin opettavat teille jotain tärkeää. Ei ole vain valoa, on myös pimeys. Ei ole vain pimeyttä, on hämäryys ja valo.

Niillä on tehtävänsä ja ne kuin valmistavat teitä muutokseen, uuteen sykliin. Mutta sisimmässänne siellä sielun tasolla teissä ja teistä loistaa valo, rakkaus ja rauha.

Katsohan rakas lapsemme tuota symbolikuvaa, jonka nyt valitsimme, kuin selventämään viestiämme. Siinäkin on valoa ja siinäkin on harmautta, pimeyttäkin. Maa peittyy eri värisiin lehtiin, jotka ovat pudonneet puusta. Siellä myös näkyy jo harmaita lehtiä. Taustalla on kuin seinämä harmaana. Sen takana näkyy kuitenkin valoa.

Rakas lapsemme, teille osoitetaan, miten kaikki värit elävät koko ajan elämässänne. Ne kuvaavat elämänne kiertokulkua siellä maan tasolla. Kaikkia värejä tarvitaan. Miten kaunis kuin värimatto tuossa symbolikuvassa onkaan.

Olet ehkä kulkenutkin tällaisessa lehtikirjossa sekä maallisesti että symbolisesti. Sellainen taipaleenne on, polkunne on. On välillä kuin ilon, juhlan, valon aika ja sitten on aika, jolloin kaikki kuin tuntuu pysähtyvän elämässänne.

Voi tulla kuin seinä vastaan, ettekä näe valon määrää. Harmaus kuin painuu teitä vasten. Mutta se on vain vaihe, rakas lapsemme. Kylläkin tärkeä ja opettavainen, mutta vain vaihe. Ja sitten on teidän valintanne, miten jatkatte.

 

Rakas lapsemme, jäätkö kiinni tuonne harmaiden lehtien joukkoon liian pitkäksi aikaa. Etkä halua nousta sieltä, vai otatko kuin itseäsi niskasta kiinni ja katsot kauemmaksi, jolloin näet sieltä pilkottavan valon.

Ja huomaatko sen, miten vierelläsi on koko ajan tuo kuvassa näkyvä vahva ja vankka puu. Ikiaikainen viisaus ja tieto siitä, että kaikki ei ole sitä, miltä se voi pimeinä hetkinä näyttää. Näetkö sen, miten sinun vierelläsi on vankka tuki ja apu, johon voit luottaa.

Sillä tämän harmaan ja pimeän vaiheen jälkeen alkaa valon vaihe. Ja tuo puu tuossa vierelläsi, se puhkeaa kuin kukkaan ja uudet alut, uudet lehdet alkavat ilmestyä sen oksille. Kun vain luotat siihen, uskot ja luotat, että kaikki muuttuu koko ajan.

Mikään ei pysähdy rakas lapsemme, kaikki jatkaa kulkuaan. Vaikka kokisit kuin jähmettyneesi paikalleen, se ei mene niin. Ympärilläsi kaikki muuttuu, ihmissuhteesi muuttuu, kehosi muuttuu – niin rakas lapseni sinäkin muutut. Vain suunnan ja ajan voit määritellä, kuin päättää, mutta mikään ei pysähdy paikalleen.”

 

Suurella rakkaudella sinun parhaaksesi Eleonoora